My first American Christmas

Amerikassa joulutunnelmaan päästään jo marraskuun puolella, kun joululaulut alkaa soida radiossa heti Kiitospäivän iltana. Koti puetaan jouluvaloihin ja -koristeisiin heti Kiitospäivän jälkeen. Kuusi kannetaan olohuoneeseen ja joulusukat ripustetaan takan yläpuolelle. Joulua odotellessa ehdin myös oppia lukuisia englanninkielisiä joululauluja. Perinteiset, tutut suomalaiset sanoitukset vaihtuivat englanninkielisiin. 

Joululomalle päästiin perjantaina 19. joulukuuta kahden koepäivän jälkeen. 

Sunnuntaina 21. päivä vietettiin joulua hostmomin siskon&veljen perheiden sekä hostmomin vanhempien  kanssa. Kokoonnuttiin isovanhempien luokse ja nähtiin serkkuja Teksasista. Ruokaa oli ehdottomasti liikaa. Avattiin myös lahjat, kolme päivää etuajassa:D

Seuraava päivä vietettiin myös isovanhempien luona jouluruoasta nauttien ja elokuvia katsellen. Illalla vierailtiin vanhainkodissa laulamassa joululauluja (joista en tienny puoliakaan tai ainakaan muistanut sanoja...). Illan kohokohta oli ehdottomasti Pähkinänsärkijä-baletti, johon Aunt Marci antoi meille tytöille liput lahjaksi. 

Lancian veljen perhe Teksasista

Ylärivi: Torre, Tatum, Zane, Adam, Jill, Taryn ja Darcy Alarivi: Amanda, Papa, Mimi ja minä

Pähkinänsärkijä serkkujen kanssa!

Toisin kuin Suomessa, täällä jouluaatto sujui vähän erilaisissa tunnelmissa. Ensinnäkin, lämmintä oli ainakin +10 astetta eikä lunta näkynyt missään. Hostvanhemmat oli töissä ja me lapset vietetettiin päivä kotona. Illalla mentiin hostiskän siskon luokse katsomaan Polar Express-leffaa ja viettämään aikaa serkkujen kanssa.

Joulupäivän aamuna heräsin auringonpaisteeseen. Ulkona oli lämmin ja lunta ei ole satanut sitten marraskuun lumipäivän. Avattiin lahjat perheen kesken ja aamupalaksi syötiin pannukakkuja. Sit katottiin Miracle on 34th street. Tämän jälkeen alettiin valmistamaan suomalaista jouluruokaa. Lopputulos oli yllättävän lähellä oikeaa: tarjolla oli perunoita, lämmin- sekä kylmäsavulohta, paistettuja vihanneksia, limppua, perunoita, kinkkua... Lisäksi hostäiti oli löytänyt glögiä ja olimme yhdessä leiponeet pipareita. Mun hostperhe oli tosi innoissaan tästä suomalaisesta ruuasta! 

Joulupäivän ilta vietettiin hostiskän sisko&veljen perheiden sekä hostiskän vahempien kanssa.Taas kerran päästiin syömään. Katsottiin serkkujen kanssa Frozenia. Sit avattiin vuelä loput lahjat.

Ylärivi: Amanda, Zane, Mama, Pa, minä, Jill Keskirivi: Emma, Darcy, Annika, Abby Alarivi: Drew ja Cole

Yllätyin siitä, kuinka paljon lahjoja sit loppujen lopuks sainkaan. Suurin osa niistä oli vaatteita. Lisäksi sain lahjakortteja (Starbucks!!!!) ja muun muassa Oklahoma-kaulakorun.

Amerikkalainen joulu oli aivan mahtava kokemus. Vaikka joulu ei ollutkaan valkoinen, enkä päässyt koristelemaan aitoa joulukuusta, oli tämä joulu silti yksi elämäni parhaimmista.

p.s. pahoittelen kuvien laatua, mut mun kamera päätti hajota sopivasti juuri ennen joulua.

Merry Christmas!

Ansku

Thanksgiving in Arkansas

Kiitospäivänä on tarkoitus muistella asioita, joista on kiitollinen, kuten esimerkiksi ruoka, perhe, ystävät yms... Juhla sai alkunsa, kun uudisasukkaat Euroopasta tulivat Amerikan mantereelle ja intiaanit auttoivat heitä ruoan löytämisessä ja asumisessa. Tää tapahtui siis joskus silloin kun uudisasukkaat eivät vielä alistaneet intiaaneja ja vallanneet niiden asuinalueita.

Kiitospäivän ruoka sisältää yleensä kinkkua, kalkkunaa, bataattia (en mee sanomaan tästä mitään en oo ihan varma), papuja, maissia, leipää, keitettyjä kananmunia, suolakeksejä ja tietenkin lukuisia erilaisia jälkkäreitä, kuten cookieseja, maapähkinäpiirakkaa ja -keksejä ja omenapiirakkaa. Nam!! 

Keskiviikkoaamuna eli päivää ennen varsinaista kiitospäivää lähdettiin autolla kohti Arkansasia. Kiitospäivä oli tarkoitus viettää hostmomin serkkujen kanssa. 

Arkansas muistutti paljon enemmän Suomee kun Oklahoma. Korkeat havupuut ja lukuisat metsät ja mäet sai luonnon näyttämään tosi samanlaiselta kuin Suomessa.

Kaiken lisäksi syksyn värit sai sen näyttämään vieläkin upeammalta. Pysähdyttiin matkalla pari kertaa kuvailemaan. Ajettiin järven ohi ja nähtiin pelikaaneja!!:D 

Kiitospäivänä eli torstaina kokoonnuttiin paikalliseen kirkkoon, jossa tapasimme kaikki hostmomin serkut. Lisäksi näin pitkästä aikaa Teksasin serkkuja!! Hostmomin serkuista en tuntenut ketään, niitä oli ainakin 15 tai 20 siellä:D Koko kiitospäivä kuluikin kirkossa hyvästä ruoasta ja seurasta nauttien.

Matkalla Arkansasiin pysahdyttiin BBQ-ravintolaan

Takarivi: Tatum, Jill, Torre ja Zane. Eturivi: mina, Taryn ja Darcy

mina, Darcy, Taryn ja Jill

                

Terkuin,

Ansku

Let it snow!

Viimeistään nyt Oklahoman sää yllätti mut täysin. Täällä tunnetaan niin aurinkoiset kesät kuin tuuliset lumimyrskytkin. Ja mä kun luulin et saisin nauttia kesästä melkeinpä 24/7...

Viime maanantaina oli ensimmäinen snow day eli päivä, jolloin koulu on peruttu koska on liikaa lunta eikä pääse mihinkään. Vain kaksi kertaa meidän koulualueella 1st Snow day on ollut aikaisemmin. 

Terkuin,

Ansku

Wichita mountains

Perjantaina 24.10. meillä oli vapaapäivä koulusta. Lähdettiin seikkalemaan Oklahoman vuorille, jotka ei kyllä korkeudellaan mitään ennätyksiä riko. Wichita mountains oli kahden tunnin ajomatkan päässä. 

Aivan ensimmäiseksi pysähdyttiin syömään country-tyyliseen ravintolaan, joka tunnetaan longhorn-lihasta. (Longhorn on eräänlainen lehmä, jolla on pitkät sarvet) 

Jatkettiin matkaa kohti Wichita mountainseja. Seuraavaksi pysähdyttiin Medicine Parkiin. Se oli pieni kylä keskellä ei mitään. Käytiin ihanassa leipomossa, nam!!!! 

Sit ajettiin Mountain Scottin huipulle. Vautsi, maisemat oli niiin upeet! Niin erilaista kuin Suomessa.

Pysähdyttiin kuvailemaan ainakin puoleks tunniks ja sit jatkettiin matkaa kohti Holy Cityä. Se oli kyl the creepiest place i've ever been. 

Holy Cityyn oli rakennettu ne paikat, joista puhutaan Raamatussa. Kierrettiin se läpi. Paikka oli niin outo, koska siellä ei ollu ketään ja se oli keskellä ei mitään. 

Jäätiinkin sit Holy Cityyn hieman pidemmäksi aikaa kuin oikeestaan oli tarkoitus. Meidän auto ei lähtenyt käyntiin ja kokonaisuudessaan jumitettiin Holy Cityn parkkipaikalla noin puoltoista tuntia. Tietoisuus siitä et paikka kuhisi vapaana vaeltavia buffaloita ja longhorneja. 

Kun sit vihdoinkin saatiin auto käyntiin, ajettiin leirintäalueelle, jossa meidän kirkko oli telttailemassa. Oltiin siellä vaan hetken aikaa eikä voitu jäädä yöksi, koska Zanella oli paraati seuraavana aamuna. 

Terkuin,

Ansku